Pirreilyä

 Koulut alkoivatkin sitten jo viime viikolla ja on pakko ruveta palailemaan arkeen, tai no ainakin melkein. Mulla on varmaan helpoin mahdollinen jakso mikä lukiossa on edes mahdollista joten koulussa tulee vietettyä nyt koko tammikuussa vain pelkkä pieni murto-osa mun ajasta. Mikä sen parempaa!

 Tiistaina mulla oli luvassa taas Pirreilyä. Tosta ylemmästä kuvasta välittyy hyvin mun fiilikset kun pääsin taas tuon hassun hauskan ponin selkään. Ulkona oli tuona iltana järjettömän Kylmä, isolla K:lla, ja oman asuvalintani takia sainkin sitten kärsiä siitä. Varpaat ja sormet olivat ihan tunnottomat jo ennen tunnin puoltaväliä, vaikka sainkin lainata Lauralta ihania fleece-hanskoja.

 Eli siis vuorossa olisi taas esteitä, tällä kertaa hypättiin suhteutettuja, niin suoralla kuin kaarevallakin. Tehtävä oli jälleen tosi kiva, mutta oman ratsastukseni pilasi tämä katala kylmyys. Okei, okei, toi on kyllä tosi huono selitys sille että en ratsastanut hyvin, mutta kylmä kangisti mut tyystin ja en saanut pidettyä hyvää tuntumaa joka sitten välttyi suoraan ratsastukseeni.
  Pirre oli kyllä taas kerran tosi kiva, liikku kivasti eteen ja kuunteli hyvin. Mutta omapahan on ongelmani jos kerran en pukeudu säähän sopivasti...