Ei niin onnistuneita pomppuja

Ehkä mä en vaan osaa hypätä. Tykkään hyppäämisestä. Mutta en vaan onnistu! Ehkä asiaa auttaisi jos pääsisi hyppäämään vakituisemmin, mutta palataan nyt kumminkin viime tiistaihin jolloin menin jälleen kerran ihanalla Pirrellä ja hypättiin ihan super kivaa tehtävää, joka kumminkaan mulle keltanokalle ei ollut niin helppo.
  Pirre oli oudon veltto ja vaikka ravissa toimi ihan hyvin niin laukka oli aika järkyttävää. Pirrellä on isomman puoleinen laukka-askel, mutta yleensä sitä saa aika hyvin koottua. Tuolla tunnilla tuntui että vaikka kuinka käskin eteen poni vaan raahasi takasiaan perässään, laukasta puuttui kokonaan se ponnu. Joten tuolle puomi-kavaletti-puomi tehtävälle laukan ylläpito tuntui välillä ihan mahdottomalta.

 Videopätkistä yllätyin positiivisesti, sillä oma ratsastukseni tuntui selkään paaaaljon pahemmalta kuin mitä katsojan silmissä näkyy. Joten ollaan Pirren kanssa vähän vähemmän toivottomia kuin mitä tunnin jälkeen tunsin. Mutta nyt ei kuitenkaan päästä ainakaan enää tiistaisin harjoittelemaan esteiden parissa kuin vasta sitten keväämmällä, joten vähän harmittaa että tosta jäin noin paha maku suuhun.