Loppu on uuden alku

 "Tähän on hyvä lopettaa" oli vahva ajatus päässäni sunnuntaina kotiin ajaessa. Niinkuin sanonta (ja otsikko) sanoo on loppu uuden alku. Syksyn kuviot ovat vielä sekalainen palapeli jota yritän rakentaa. Mutta kuten otsikossa lukee niin jätin Viikin tunnit nyt taakseni ja käännän uuden sivun elämääni. Haikeaahan se on kun tuolla on niin monta vuotta tultu käytyä, mutta ainahan voin käydää Nassea ja muita poneja moikkaamassa.

Mutta nyt tämän tarinan alkuun: Sunnuntaina pääsin lähtemään Viikkiin vasta liian myöhään jonka tajusin tallille tullessani. Pienessä kirjeessä kuurasin tämän päivän rataharjoitus ratsuni kaiken maailman likatahroista. Monet olivat letittäneet ponit hienoiksi, mutta mun aika ei riittänyt kuin tuon huovan vaihtamiseen. En kuitenkaan myöhästynyt. 

  Oli tosi kiva päästä Nassen selkään reilun kuukauden tauon jälkeen. Ensin oli siis luvassa kouluratsastusta heC:n ratana. Nasse oli heti verryttelyn aikana paremman tuntuinen kuin koskaan. Radalle päästessä hyvä putki jatkui ja vaikka kaikki ei mennyt ihan nappiin lähdin viemään ratsuani takaisin talliin tyytyväisempänä kuin koskaan.

 Tulosten julkistamisessa yllätyin, Nasse ja mä tultiin ensimmäisiksi! Prosentteina saatiin 63,89% ja pisteet olivat enimmäkseen kuutosia mutta mukaan oli eksynyt pari viitosta ja jopa yksi kasi. Iltapäivällä lähdin varustamaan Nassen uudestaan esteitä varten.

Verkkahyppyjen aikana olin ihan hukassa. Nasse oli ihan super ja tempo pysyi hyvänä. Ongelmana oli vain minä. Tein liikaa enkä antanut ponille tilaa ennen hyppyjä. Eli yksikään ponnistuspaikka ei onnistunut. Tiedostin ongelman melkein heti, mutta en silti saanut tehtyä sille mitään ennen rataa. Rata oli aika lyhyt 40-50cm esteillä ja ihan vaan clear round. Rata meni meidän osalta puhtaasti (johon olen tyytyväinen) , mutta oma ratsastukseni ei ollut sitä parasta. Askeleet eivät sopineet lähes yhtään. Mutta huonomminkin olisi voinut mennä. Viimeinen loikka joka taltioitui kuvallekkin nauratti aika tavalla. Hyppyyn lähdettiin ihan hyvin mutta Nasu luuli tota estettä vähän korkeammaksi kuin mitä se oli...

  Iloisena lähdin kuitenkin kotia kohti.  Tätä parempaan kohtaan en voi lopettaa. 

Parhain!