Heippa Suomi!

 1. Yksi päivä oli ihan super ihana sää ja oli pakko ottaa pari kuvaa. 2. Kaverin myöhässä oleva synttärilahja, macaroneja. Ei sillä ollu synttärit kun vasta joulukuussa ;) 3. Viikonlopun aamupala, nam. 4. Vielä yksi kuva ekasta kevätauringosta.

1. Kaverilta lainatut kengät yksiä "juhlia" varten. 2. Astetta terveellisempi välipala. 3. Nutella + hedelmät = nam. Perjantai-illan iltapala. 4. Osataankin olla iloisia :D

  Tämä ei ollut mikään puhelimen tyhjennys postaus. Halusin vain kokeilla laittaa kuvat tällä kertaa näin. Hevostelu on ollut aika taka-alalla tällä viikolla. En muistakaan milloin viimeksi olisin ollut viikon aikana vain kaksi kertaa tallilla.
 Aamun valmennus Hertalla sujui ihan kiitettävästi vaikkakin minulla on vielä hurjan paljon opittavaa tästä hevosesta. Olen ollut Hertan selässä yhteensä kolme kertaa nyt. Maanantaina ratsastelin Luckylla rennosti ja tehtiin kunnollisempi maastolenkki kuin pitkään aikaan.

 Vaikuttaako tämä muuten vain minuun mutta kevään tulo piristää kaikin puolin. Aikaiset herätykset eivät tunnu niin aikaisilta, jaksan tehdä enemmän asioita ja tallillakin on paljon kivempaa. En malta odottaa kesää. Ainoana stressin aiheena on juuri nyt tämä yhteishaku-juttu. Pitäisi kai jo tietää minne haluaa, mutta minä en ole vielä saanut päätettyä ja aika kuluu kuin tiimalasissa.

 Mutta nyt on kuitenkin aika sanoa Suomelle heipat. Tunnin kuluttua auton nokka suuntaa kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja myöhemmin iltapäivällä olisikin tarkoitus istua mukavasti lentokoneessa kohti Italiaa. Matkakohteena Rooma. Kuulumisiin.

Old but gold

Kirjava joukko vanhoja kuvia ihan sekalaisessa järjestyksessä.

Voisin yrittää kirjoittaa kunnolla joku päivä?

Kesä 2013

Kesä 2013

Kesä 2013

Kesä 2013

Pohjanmaa 2013

Syksy 2013

Berliini 2013

Konffis 2013

Gran Canaria 2011

Zell am See, Itävalta 2010

Kissa nimeltä Pluto

 Jouluna saapunut pikkupentu, Pluto, sai toimia yhtenä päivänä valokuvamallina. Kunnon villikissahan se on ja tutkii kaikkea ja kaiken. Ei millään voi pysyä paikoillaan. Mutta kun kameran ottaa esiin osaa poseerata välillä niin suloisesti. 

  Vitsi että se on kasvanut. Olisi pitänyt laittaa joku vertailukuva siitä kun se tuli, mutta koska laiskuus estää sen juuri nyt. Mutta tässä näitä. Tästä ei tullut mikään pitkä postaus. Pahoittelen.

Ratsastelua ja rataharjoitusten pohdintaa

Täällä blogirintamalla on minun puolesta ollut ainakin aika kuollutta. Osasyynä siihen on varmaan ollut jonkin sortin ahdistus joka on tehnyt sen että kaikki tuntuu pelkältä suorittamiselta. Kuin olisi aivan liian monta rautaa tulessa yhtäaikaa. Mikään ei innostanut, kaikki päätökset junnasivat paikoillaan ja päivät tuntuivat kaikki yhtä epätoivoisilta.

  Nyt kuitenkin ne pahimmat viikot tuntuvat olevan ohi ja paljon kivaakin on tapahtunut. Torstaina pääsin ekaa kertaa tänä vuonna parhaanponin selkään ja samalla koin oivalluksen. Suuren sellaisen. Olen ratsastanut Nassea koko tämän ajan ihan väärin, parin oivaltavan neuvon jälkeen koin pitkästä aikaa sellaisen ahaa-elämyksen. Jotenkin palaset vain tulivat selvemmiksi, en minä yhdellä kerralla koko palapeliä pystynyt rakentamaan. En läheskään, mutta ainakin olen askeleen lähempänä. Ihmettelen miten olen onnistunut elämään tällaisessa pimennossa koko tämän ajan. Siis en voi sanoa kylläkään että Nasu kulki mitenkään erityisen hyvin torstaina, mutta tajusin. Tajusin niin paljon. En malta odottaa seuraavaa kertaa kun pääsen tuon kultakimpaleen kanssa tunnille.

 Pari viikkoa sitten menin voipallo-ponilla eli Atella. Tämä poni on jotenkin niin hellyyttävä ja suloinen että sille ei voi olla vihainen vaikka se tekisi mitä. Aikamoinen tankki tämä eestinheppa kyllä on. Tunnista en muista kauheasti mutta oli hauskaa ratsastaa Atella kun en sillä ollut yli vuoteen kai mennyt.

 Lauantaina olin Luckyn kanssa rataharjoituksissa. Menin ensimmäistä kertaa elämässäni helppoa beetä ja omien mokieni takia mitään huippupisteitä ei tullut mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen. Huonot tiet veroittivat pisteensä ja liian vähäiset puolipidätteet tekivät siirtymisistä tahmeita. Mutta kyllä rata sisälsi monia hyviäkin pätkiä. Varsinkin toisen suunnan laukat ja lävistäjän keskiravit sujuivat oikein mallikkaasti. Tuomari oli tosi positiivinen ja sain vaikka mitä hyviä neuvoja. Joten nyt sitten pelkkää treeniä treeniä. Radan prosenteiksi laskin jos jotain kiinnostaa 57.6%

 Niin joo lauantain aamuvalmennukset ovat alkaneet tässä pari viikkoa sitten. Ekalla kerralla menin Aladinilla, mutta nyt joidenkin ponien vaihdoin kautta olisi tarkoitus ensi lauantaina mennä Hertalla. Saa nähdä miten menee. Kuulemisiin.

Ajan kulkua

 Viikot vain vierivät ja helmikuukin on jo täällä. Tämä alkuvuosi on ollut blogin puolesta aikamoista hiljaiseloa, sillä kaikki koulutyö ja muu ovat nämä viime viikot vienyt kaiken ajan. Ne pienet hetket kun on vapaata ei houkuta käyttämään aikaa blogiin. Kyllähän tämä tästä varmaan hiihtolomaksi helpottaa jos saisin edes silloin blogini elämään vähän enemmän. Mutta toistaiseksi kirjoittelen vain kun siltä tuntuu. 

 Tässä postauksessa on vähän kuvia kuluneiden viikkojen ratsasteluista (niiltä kerroilta kun on ollut joku kuvaamassa) Jotkut ovat ihan tammikuun alusta, mutta en vain ole ehtinyt julkaisemaan niitä. Mutta hyvää helmikuun jatkoa teillekkin!

Ruuti 16.1

Waltteri 19.1

Masi 9.1

Ruuti 5.1?

Talven ihmemaa

 Koulukiireiden ja muun ohjelman seassa blogi on jäänyt toistaiseksi vähän taka-alalle. Yritän sitä tässä herätellä aina välillä, mutta postausideat ovat aika nollassa välillä. Sain Alman pari viikkoa sitten kuvaamia kuvia minusta ja Nassesta joita en tänne vielä ole ehtinyt julkaista.

 

 Pari viikkoa sitten oli mitä upein sää, toki koko viime viikkokin on ollut vallan hyvä sää, ja sunnuntain tallipäivänä ehti tehdä vaikka mitä. Pakkasta on toki ollut ja juuri noissa kuvissa minulla on kai kaksi toppatakkia päällekkäin. Joten älä tapa Jenni mua kun lainasin sun takkia jos luet tämän. 

 Ensi viikolla on luvassa lukio tutustumiskäyntejä ja ehkä vähän vähemmän talleilua. Laittelen tänne vähän viime viikkojen ratsastuskuvia heti kun jaksan ja ehdin.

Arvonnan voittaja

Tämäkin tulee nyt vasta, oli tarkoitus julkaista voittaja jo yli viikko sitten, mutta kaiken hälinän keskellä sekin jäi taka-alalle. Arpomisen suoritin perinteisellä hattu-arvonnalla. Yritin kuvata arvonnan videolle, mutta tyhmä kamera ei suostunut yhtään tarkentamaan kuvaa missään vaiheessa, joten ajattelin säästää teidät siltä. Arvonnan voittajaksi onnetar valitsi Lotan.

Lotta saa siis palkinnoksi tällaisen vaaleanvihreän harjan. Onnea hänelle! Kiitos myös kaikille osallistuneille.

Onnistumisia

30.12.2013

 Pieni katsaus maanantaihin. Ratsastin pitkästä aikaa kentällä, koska se oli aika hyvässä kunnossa. Lucky toimii minun mielestäni paremmin kentällä kuin maneesissa ja varsinkin tuona maanantaina heppa oli ihan super. Ainakin pätkittäin.

 Ollaan viime aikoina harjoiteltu ja tehty paljon askeleen pidennyksiä ja treennattu laukanvaihtoja vaihtelevalla menestyksellä. Ehkä tästä tulee vielä jotain. Saa nähdä mitä tämä vuosi 2014 tuo tullessaan. Toivottavasti teillä (jos joku tämän lukee xd) oli hyvä vuosi 2013, minulla oli ainakin!

 Mitä mieltä olette uudesta ulkoasusta, pitkän tappelun jälkeen sain kursittua kasaan bannerin johon olen suhteellisen tyytyväinen. Vielä ajattelin muuttaa vähän gadgetien paikkoja ym. mutta tänä iltana en enää jaksa.

(c) Heidi

Tällainen muutti meille

Anteeksi että Arvoituksen vastaus tulee näin paljon myöhässä, mutta jos joku ei arvannut meille muutti siis uusi asukas. Kolme kuukautinen kissanpentu Pluto. Pentu on aika villin puoleinen, mutta omaa silti yllättävän hyvät käytöstavat. Oppii nopeasti ja on mitä suloisin! Meidän toinen kissa, Kendra, on hyväksynyt tulokkaan aika hyvin.

Mietteitä kuluneelta vuodelta

Viime vuonna, suurin piirtein tähän aikaan, asetin itselleni tavoitteita tälle vuodelle. Enemmän vuoden 2013 tavoitteista voit lukea täältä (klik) mutta tässä nämä ovat tällein lyhennettyinä.

Tutustua ja kasvattaa luottamusta Nasseen
Tehdä kunnollisia laukanvaihtoja 
Suorittaa ratsastuksen B-merkin
Oppia ratsastamaan Luckylla
Startata parissa seurakisoissa
Parantaa Nassen laukkaa

Vihreä- Saavutettu
Keltainen- Osittain
Punainen- Ei vielä

Nassea olen hoitanut jo yli vuoden ja kyllä voin sanoa että luottamuksemme on parantunut, ainakin hitusen. Mutta kyllä sitäkin voi vielä kasvattaa vaikka kuinka paljon. Tässä asiassa tärkein tekijä on kuitenkin aika.
 Ollaan me Luckyn kanssa kyllä harjoiteltu vaihtoja, niin lävistäjällä, kahdeksikolla, kolmikaarisella sekä pituushalkaisijalla. Sujuvathan ne ihan kohtalaisesti, mutta tarvitaan vielä treeniä treeniä ja lisää treeniä.
  En ole vielä suorittanut B-merkin kumpaakaan osaa.
 Luckyn kanssa meillä rupeaa vihdoin sujumaan nyt loppusyksystä paremmin. Ei me mikään huippu GP-kouluratsukko olla, ei edes läheskään, mutta on sitä keshitystäkin tullut.
  Ollaan startattu Luckyn kanssa kahdet koulu- ja yhdet estekilpailut. Nassella olen kanssa startannut yhdet koulu- ja kahdet estekisat.
  Nassen laukka, se on meille kyllä vieläkin ongelma. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut, mutta ei se poni ihan avuilla kulje kun on aika laukata. Tähänkin auttaa vain treeni...

Eli tavoitteita on saavutettu ja ei-saavutettu. Joten kohti uusia tuulia. Vuoden 2014 tavoitteet paljastan tänne sitten kun ehdin.

Nyt ei mennyt yhtään kuin Strömsössä.

Epäonnistumiset ovat osa jokaista. Aina ei mene niinkuin haluaisi. Mulla ja Nassella ei tänä viikonloppuna mennyt ihan toivotusti.

 Lauantain estekisoihin itselläni oli jonkin sorttisia odotuksia. Ratana olisi 50-60cm jonka ajattelin menevän ainakin kohtalaisesti. En toki ollut hypännyt Nassella monen moneen kuukauteen. Tallille tultua laittelin mutaan kuorrutautuneen ponin kisakuntoon. Verkka alkoi puoli seitsemän aikaan. Yllätys yllätys Nasse pelkäsi tuomari/katsomo päätyä ihan hirveästi. Oma kisajännitykseni ei kauheasti auttanut asiaa. Verkka meni päin metsää sillä mulla oli täysi työ suostutella poni menemään sen mielestä pelottavaan päätyyn, varsinkin yksi niistä kulmista oli herran mukaan erityisen hankala. Kai se sitten lopulta jollain tavoin suostui sinne menemään.

Kaikki kuvat (c) Idan äiti, Alma, Ina tai Laura

ei näin..

 Starttasin kolmantena. Lähtömerkin jälkeen sopivan reipasta tahtia ykköselle sitten kakkoselle. Sitten tuli se "pelottava" kolmonen joka hypättiin suoraan sitä Nassen säikkymää kulmaa kohti. Liian epävalpas ratsastaja. Ohi. Uudestaan nyt vähän tarkemmin. Ohi. Pillin vihellys, ja se oli siinä.
  Tällaisina leikkimielisinä kisoina saatiin hypätä perusrata loppuun. Ja minä tyhmänä lopetin ratsastamisen kokonaan. Välillä Nassen pikkupää sai päätettyä mihin suuntaan mennään. Kuutosen okserillakin mentiin kerran ohi. Tuli siellä pari ihan kiitettävääkin hyppyä mukaan. Eniten pettynyt olin kuitenkin itseeni. Loppuillan kuitenkin vain naureskelin meidän surkealle suoritukselle. Hylätty.

 Seuraavana päivänä oli sitten luvassa kouluratsastusta. C-merkin koulurata. Aamulla letitin harjan, ja tein lumipallojen näköiset/kokoiset sykeröt. Nasse ei ollut niin kurainen kun se ei ehtinyt olla aamulla ulkona. Maneesille lähdettiin verryttelemään yhdentoista kieppeillä. Tänään Nasu ei tuijottanut tuomaripäätyä yhtä paljon kuin eilen, mutta sisäpohje oli kyseisessä päädyssä välillä vaikea saada kunnolla läpi. Laukka verryttelytkin menivät kohtalaisesti.

 Mulla ei ollut oikeastaan lainkaan odotuksia tähän koulukisaamiseen, sillä ei Nasse oikeastaan mikään korkean tason kouluponi ole, mutta toivoin meidän saavan siistin hyväksytyn suorituksen. Sillä eilistä huonommin on vaikea ratsastaa. Nasse ei (enkä minäkään) ollut yhtään niin jännittynyt kuin eilen.
 Lähdin radalle yllättävän positiivisena.

 Alkutervehdys aavistuksen pituushalkasijalta vinossa, mutta poni kulki kuitenkin hyvin tuomarinpäätyyn. Lävistäjällä askeleenpidennys. Poni rikkoo hetkellisesti laukalle. Ihmettelin päässäni miksi mikään ei voi sujua. Noin alkeellinen moka, ja silti teen sen. Ei tästä tulisi yhtään mitään...
  Mutta ajattelin eilistä kun annoin itse periksi. Eihän sen näin pitänyt mennä tänään. Otin sitten itseäni niskasta kiinni. Neljä askelta lävistäjällä onnistui lähes virheettömästi. Laukannosto ja kaksi kierrosta pääty-ympyrällä. Poni rikkoo raville ja puskee ulkopohjetta vasten ulos ympyrältä. Itkua niellen ajattelen että ei tämä näin saa mennä. Mutta silti ratsastin. Täyskaarto, laukat toiseen suuntaan (Nasse nostaa väärän laukan ja puskee toisenkin kerran ympyrältä. Toinen täyskaarto, pysähdys ja sitten lopputervehdykset pituushalkaisijalla. Poni ei meinannut seistä lainkaan suorassa, mutta ratsastin loppuun. En luovuttanut. Rata meni miten meni, mutta aina ei voi onnistua. 

 Palkintojen jaon aika. Sain paperin käteen, 58,333%. Ei mikään huono luku noin huonosti menneestä radasta. Loppujen lopuksi oltiin 3/6, toki kaksi vain sijoittui. Ehkä me ei ollakkaan ihan toivottomia.