Missä voi osallistua laukkakisoihin?

 Aikaa ei ole oikein ollut edes viime torstain tunnista kertomiseen. Ja näin heti aluksi haluan erityisesti kiittää Idaa joka on näitä super hienoja kuvia räpsinyt. Vaikkakin on laittanut minulle vain näitä onnistuneita hetkiä, missä Nasse liikkuu oikein maltillisesti ja nätisti. Viime torstain todellisuus oli kyllä aika kaukana tästä.

 Kai tämä nyt paremmin menisi kuin viime kerralla? Niin minä ponia harjatessa ajattelin. Alkukäynnit ja ravailut sujuivat moitteettomasti, sitten tultiin pitillä sivuilla muutamat keskiravit ja välillä sain Nassen takaisin nopeammin ja välillä en. Mutta silloinkin poni tuntui vielä olevan ihan hyvin kuulolla. 

 Seuraavaksi tehtävänä oli lyhyeltä sivulta väistöjä käynnissä kohti pitkää sivua ja uralta laukannosto (anteeksi huono selittämisen taito). Silloin minun allani juoksenteleva aikapommi räjähti. Haha, ensimmäinen nosto sujui vielä aika maltillisesti, mutta sitten sain kokea kunnolla miten poni lähtee käsistä. Näin pahasti Nasse ei ole rynninyt moneen kuukauteen. Heti kun päästiin lyhyelle sivulle, mitkään avut eivät enää toimineetkaan ja se oli menoa.

 Mitä ihmettä teen tämän ponin kanssa? Vähän epätoivoiseltahan tuntui mutta toinen asia ylitti epätoivon. Nauru. Miksi ihmeessä minä nauroin? Poni juoksee tuhatta ja sataa ja minä hihittelen vain siellä selässä. Ja eihän se kyllä auta asiaa ollenkaan. No ensi kerralla saa nyt luvan mennä paremmin sillä muuten alkaa tuo epätoivo oikeasti iskeä, kuinka monesti olenkaan Nassella mennyt ja silti meno on vielä tuollaista. 

Loppuraveissa poni sitten oli taas sopivan rauhallinen. Omituista.

(c) Ida (huom. vain onnistuneita hetkiä)

Täällä kotona flunssaisena lepäämässä saatan vielä ehtiä kehitellä toisen postauksen viime viikonlopusta jos jaksan.

Ja jos jotkut innokkaat haluaa niin minulle saa mielellään tehdä syksyisen bannerin, kuvia voi ottaa täältä blogista ja värimaailma olisi kiva olla sellainen auringonlaskun/syksyn värit ja tausta läpinäkyvä.

//Natte