Tunnilla mentiin puomeja ja pieniä kavaletteja. Kavalettien ympäri piti tehdä isokokoinen voltti ja vuoron odottaminen oli Nasselle tuona päivänä aikamoisen hankalaa. Poni vetäisi kunnolla herneet nenään ja veti mua ympäri kenttää kuin märkää rättiä. Pariinkin otteeseen. Ja myönnän: en tehnyt asialle tarpeeksi. Annoin Nassen mennä. Mikäköhän minuakin vaivasi? No kuiteskin hihittelin vain Nassen jutuillle vaikka tunnin jälkeen olin jo heittämässä hanskani tiskiin tuon ponin suhteen. Mutta en mä sitten kuitenkaan. Ei tosta tosiaankaan ollut muuta kuin suunta ylöspäin vain.
Äh, vitsi kun pitäisi saada hoidettua toi saappaanvarsi-juttu. Kun ne on siis kokonaan rikki nyt niin olen joutunut ratsastamaan pelkillä sukilla ja kengillä... Ja muutenkin vuorokaudess voisi olla enemmän aikaa sillä olisi kiva ehtiä uudistamaan blogin ulkoasuakin vähän kesäisemmäksi. Jos joku innokas haluaa tarjoutua tekemään bannerin niin mulle saa kertoa!
Aina ei voi mennä putkeen. Ihanaa, että asenteesi oli kuitenkin iloinen ja nauravainen, sillä raivoaminen ei tilannetta olisi helpottanut..
VastaaPoistaTästä mennään eteenpäin ja hymyssä suin. Nasse on nasse nimensä veroinen, pieni hellyyttävä lehmäponi, joka kulkee joskus hyvin ja joskus huonommin. Pääasiassa, että kehitystä tapahtuu edes johonkin suuntaan.
Hyvä huomata, ettei se ole turtunut tuntiponiksi, vaan pitää oman tyylinsä. Luonnetta siis löytyy!
Saappaanvarret pian kuntoon ja taas uudestaan Nassen satulaan tuolla iloisella asenteella. Tsemppiä!
Kiitos mukavasta kommentista! :D Pitää mun varmaan myöntää että ei mulla omaksi harmikseni yleensä noin positiivinen asenne ole, mutta kiitos vielä!
Poistahahah, aina tulee vähän naurettua kun nasse taitaa tän blogin perusteella olla aika hauska ratsastaa :D
VastaaPoistaOnhan se aikamoinen ;D
Poista